Vanhan ajan blokkaaja

Leinonen, Timo (toim.): Elämää ja ihmisiä Halisissa. Aulis Katajamäki kertoo. Aulis
Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä vuosina 2008–2017 Timo Leinosen
toimittamana. Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry 2023. 39 s.

Halinen on kaupunginosa Turussa Aurajoen rannoilla ja tunnetaan parhaiten
Halistenkoskesta, jo keskiaikaisista vesimyllyistään. Halisten ukot on toinen
turkulaisittain tunnettu käsite. Niillä tarkoitetaan jokakeväisiä jäälohkareita, jotka
jäänlähdön aikaan lipuivat Aurajokea mereen. Halinen on kolmen kantatilan,
Frantsin, Komosen ja Tätilän maille kasvanut kaupunginosa, jossa yhdistyvät vieläkin
aktiivinen maatalous peltoineen ja vanhoine miljöineen ja nykypäivän kulttuurisesti
monimuotoinen lähiöasuminen.

Aikansa blokkari

KoroiSet oli Halisten ja Räntämäen kaupunginosissa vuosina 2008–2017 neljä kertaa
vuodessa ilmestynyt ilmaisjakelulehti. Tähän lehteen Katajamäeltä pyydettiin
pakinanomaisia kirjoituksia. Hän päätti ottaa haasteen vastaan tavoitteenaan kuvata
halislaista elämänmuotoa viime maailmansodan molemmin puolin. Hänen
näkökulmansa kulttuuriympäristöönsä ja siinä asuviin ihmisiin on suurten
ikäluokkien näkökulma. Aulis itse on syntynyt vuonna 1933 ja asunut Halisissa
vuoteen 2001 saakka. Pakinoissa eletään lapsuuden ja nuoruuden elämää, käydään
Aurajoella, kesäisin kalassa, talvisin luistelemassa ja hiihtämässä. Katsotaan
ympärille ja nähdään vanhan perinteisen maalaismaiseman hiljalleen muuttuvan
nykypäivän lähiöksi, jossa kuitenkin keväisin kylvetään, kesäisin seurataan viljan
kasvua ja syksyisin korjataan sato. Maatalouden harjoittamista parin kilometrin
päässä Turun Tuomiokirkosta ja liki Koroisten niemeä Aurajoen ja Vähäjoen harassa,
Suomen ensimmäistä kirkollista keskusta.

Pakinat kuvaavat elämää, jossa Halisten pojat ja vähän tytötkin sekä persoonalliset
vanhemman väestön eläjät kohtaavat. Katajamäki kirjoittelee aivan tavallisista
tapahtumista ja tavallisista ja ei aivan tavallisistakin ihmisistä, mieleen painuvista
menneiden aikojen tapahtumista elävästi, hyvällä ja terävällä kynällään. Tekstejä
lukiessa hänen aikalaisensa saattaa palata omaan kotiseutuunsa ja verrata muistikuvia
omiin muistikuviinsa.

Ulottuvuutta tarinoille antavat muutamat kuvaukset nuorten kanssa tehdyistä
vaelluksista Lappiin ja muuallekin, joita kertoja on järjestänyt toimiessaan
Evankeliumiyhdistyksen nuoriso-ohjaajana ja leirivastaavana. Kirjasen loppuun on
koottu mielenkiintoisia muisteloita entisistä joulunviettotavoista ja pohdiskelua, entä jos joulua ei olisikaan. Katajamäen tyylin huipputarinana pidän Pakinaa joulusta, joka on koottu tuttujen joululaulujen tunnetuimmista sanoituksista. Tässä tiivistelmää joulupakinasta: ”Jouluattoa nyt odotellaan. Arkihuolet on heitetty pois ja olisiko se
taatto jo palannut kuusenhakumatkaltaan. Pirtin permanto on pesty ja äitikin laittanut
kystä kyllä. Namuset on ripustettu ja tontut tullet jostain siltojen (lattioiden) alta.
Silloin oli aina hanget korkeat nietokset, maassa oli hanki ja järvet jäässä.”

Ihan mukavaa luettavaa. Kunpa KoroiSet olisi ilmestynyt pitempäänkin, olisi saanut
lukea tarinoita enemmänkin.

Lassi Saressalo